Kauhajoki kansallinen jäärata 16.2

Usko meenasi jo loppua talven tuloon, eikä täyttä varmuutta ole vieläkään. Kaikesta huolimatta pääsimme ajamaan ensimmäiset jäärata-kisat. Kaikin puolin olimme liikkeellä aivan viime tipassa, JR3 -luokan pyörällä ei keretty ajamaan metriäkään ennen kisoja. Aika on mennyt MP-messuilla, kesän RR-reeneissä ja töissäkin pitää kuitenkin käydä.

Viimein saimme laitteet valmiiksi perjantai-yönä ja suoritimme ensitestin isolla pyörällä lämmittelyradalla. Tehoa tuntui olevan ja ajettavuus ok, ainut ongelma oli todella heikko käynnistyvyys. Ongelma meenasi koitua kohtaloksi kun isopyssy ei suostunut lähtemän tulille harjoituksissa, ehdin kokeilemaan pyörää yhden kierroksin verran. Eli nyt jos koskaan, lähdimme kisoihin oikeasti kylmiltään. En suosittele kenellekään.

JR2A (entinen A125):

Perinteiseen tapaan otin heikon lähdön, onnistumista ei ainakaan parantanut edellisen yön valvominen. No valittamisella ei ketään ohiteta, ajoin siis sen minkä pääsin. Kallion Mika johti, Valkeapään Jussi taisi olla toisena, Silvasti Eki kolmantena ja sinnittelin minä neljäntenä.

Eihän siinä. Rytmi oli aivan hakusessa, mutta yritin kuitenkin. Pikku hiljaa nousin ja huomasin ajavani Mikan perässä toisena. Vielä enemmän olin ihmeissäni kun ajoin Mikasta ohi, niin mentiinkin sitten maaliin asti. Voitin, Mika oli toinen ja Tatu Lauslehto kolmas.

JR3A (entinen A500):

Jos ensimmäinen lähtö oli huono, niin tämä oli yhtä heikkoa. Nousin sentään viidenneksi, mutta sitten alkoivat ongelmat. Kypärän kanssa oli ongelmia, visiiri ei tiivistynyt kunnolla ja jäähileet tuli kypärään sisälle. Tietysti hileet jäätyi visiirin sisäpintaan. Sanoisinpa, että näkyvyys oli heikko. Ajoin ja yritin raaputella visiiriä, mutta ei oikein onnistunut. Kallion Mika johti ja teki koko ajan rakoa lisää.

Pikku hiljaa näkymä parani kun ikkuna suli alareunasta, kaikki peliin ja jahtaamaan Mikaa keulilla. No kierrokset loppui ja ei Mikalla tainnut tulla mikään kiire kun olin niin kaukana. Maalissa eroa oli sekunteja ja olin siis toinen.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen tulokseen. Vaikka ongelmia oli, niin hyvällä yhteishengellä niistä selvittiin. Kaikki ongelmat johtuivat vain omasta toiminnasta ja liian optimistisista suunnitelmista, tulevaisuudessa tilanteesta pitää oppia.

Turbotec:in Jarmo Niskanen ja Blue Ice Racingin Antti, VPV, Tomi ja Sami ovat tehneet aivan loistavat laitteet. Nyt täytyy kyllä sanoa, että kyllä niillä kelpaa ajaa. Kaiken takana on tietysti Orimattilan Motopalvelu ja KTM Nordic. Nyt kun olisi vaan kisoja mitä ajaa :)


« Edellinen sivu