31.8–2.9 7. IDM-osakilpailu, Most, Tsekintasavalta
Toiseksi viimeinen IDM-kilpailu ajettiin Mostin nopeatempoisella radalla. Rata on reilu neljä kilometriä pitkä ja siinä on muutama hidas tekninen osuus ja pari erittäin nopeaa mutkaa. Mukava paikka, jossa parissa kohdassa kysytään mieheltä kanttia.
Alkuun oli taas vaikeaa sopeutua uuteen rataan, tuntui että hommasta ei tule mitään. Suomessa kun on tahkonnut kuukauden tuttua Motoparkin rataa, on ehtinyt jo tottua tuttuun ja turvalliseen. Koko ajan vauhti parani ja linjat alkoi löytyä kun kierrokset karttui ja ajopäiviä tuli enemmän.
Mukana oli myös toinenkin Suomalainen Superbike-kuski, Tatu Lauslehto. Oli paljon apua, kun Tatu näytti mallia miten pitää mennä.
Aika-ajot:
Saimme käyttöön uuden Zupinin tekemän Öhlinsin takaiskarin ja uusia Dunlopin renkaita ensimmäiseen aika-ajoon ja kyllä muuten homma parani. Ajettavuus parani paljon, etu ja takarenkaan pidon tunsi paljon paremmin. Vauhti perjantaihin verrattuna oli sekuntia parempaa ja se riitti ensimmäisessä aika-ajoissa 22 paikkaan ja toisen jälkeen olin paikalla 16. Ero kärkeen on pienentynyt hiukan, mutta vielä on töitä tehtävä. Tatu kärsi jousitusongelmista ja oli sijalla 18.
Lähtö 1:
Muutaman sijan putosin ensimmäisellä kierroksella, mutta hyvin oltiin matkassa mukana. Kisa meni kaksintaisteluksi norjalaisen Jan Roar Ims:in kanssa. Monta kertaa ohittelimme toisiamme ja hyvä kisa ajettiin. Luulin jo karistaneeni hänet, mutta vielä viimeisellä kierroksella hän tuikkasi ohi ja en pystynyt enää vastaamaan takaisin. Maalissa olin 16. ja vähän jäi hampaankoloon. Oma ajo meni ok, mutta pyörä meni pienessä luisussa joka paikkaan ja siksi olin vähän varovainen. Vanhan tyypin Dunlop on pari kertaa yllättänyt ja siksi ehkä turhaankin varoin luisuja. Kierrosajat oli vähän heikkoja, sekunnin huonompia kuin aika-ajoissa ja se ei saanut hymyilemään.
Lähtö 2:
Uusi yritys, vaihdoimme tauolla jäykemmän takajousen paremman pidon saamiseksi. Parempaa lähtöä yritin, mutta onnistun keulimaan ja putosin taas pari sijaa. Taisteluparini Ims Norjasta oli jälleen samassa porukassa ja ajoimme kilpaa viimeisistä pisteistä. Jousen vaihto oli ilmeisesti hyvä veto sillä nyt pyörä oli helpompi ajaa ja pito oli helpompi hallita. Yhdessä Ims:in kanssa ohitimme muutaman edellä olevan kunnes pääsin hänestä ohi ja aloin jahtaamaan seuraavaa kaveria, joka oli karannut muutaman sekunnin päähän. Hänkin tuli Norjasta, Carl Berthelsen.
Yritin kaikkeni ja ajo kulki hyvin. Sain Carlia kiinni kierros kierrokselta ja tein samalla oman ennätykseni 1.32.4, joka oli hiukan parempi kuin aika-ajo aikani. Matka loppui kuitenkin kesken ja tulin Carlin perässä maaliin sijalla 13. Sijoitus on ihan ok, kun edestä kaatui muutama kuski.
Viikonloppu oli jälleen erittäin opettavainen niin pyörän säätämisen kuin ajamisen suhteen, eteenkin ajamisessa on vielä työtä. Tatu näytti mallia miten ajetaan. Ruudusta 18 ensimmäisissä mutkissa kymmenestä kaverista ohi ja maalissa eka lähdössä 11. ja tokassa 7. Kyllä sitä ohi pääsee kun homma on hallussa. Maailma kasvattaa ja uskon kyllä että eiköhän meikälaiseekin vauhti tartu kun maailmalla kisataan.
