13-14.9 Bold’or 24h Race, Magny Cours, Ranska

Sain mahdollisuuden osallistua urani ensimmäiseen Endurancen MM-sarjan kilpailuun Ranskassa, Magny Cours:in radalla. Kyseessä oli legendaarinen Bold’or 24h -kilpailu, joka ajettiin nyt jo 72 kertaa. Kilpailussa ajetaan yhdellä pyörällä kolmen kuljettajan kanssa yhtäjaksoisesti kellon ympäri.

Tiimi, jossa ajoin oli saksalainen RMT#21. Tiimissä ajaa yksi vakiokuski Matti Seidel ja tällä kertaa olin keikka kuskina yhdessä itävaltalaisen superlahjakkuuden Rolad Resch:in kanssa. Varakuskina oli Tomas Mikovsky Tsekeistä.

Tiimin väki oli todella ystävällistä ja hauskaa porukkaa. Kyseessä on harrasteporukka, joka tekee hommia kuitenkin aivan tosissaan. Ennen kilpailua tiimi oli MM-sarjassa sijalla kuusi. Täällä tiimin toiminta on todella tärkeää. Renkaan vaihdot, tankkaukset ja huollot pitää suorittaa niin tehokkaasti kuin ikinä mahdollista. Lisäksi pitää osata taktikoida rengasvalinnoilla ja käyttää kuskien voimat oikein. Mikään porukka ei jaksa ajaa täyttä kellon ympäri.

Ensimmäisissä harjoituksissa ajaminen oli todella vaikeaa, siis jotain aivan käsittämätöntä. Pyörä ei käynyt käteen ollenkaan. Ratakaan ei ole niitä helpoimpia ja olin hätää kärsimässä. Kun yritin jarruttaa, niin aina oli tunne että kohta lennän tangon yli. Ongelmia oli myös mutkiin taittamisessa, joka kerta tuntui että kaadun sisäkurvin puolelle. Geometria oli tosi omituinen.

Saimme ajettavuuden kohtuulliselle tasolle ennen kisoja, mutta en ollut vieläkään tyytyväinen ajettavuuteen. Lyhyellä aikataululla emme parempaan pystyneet tällä kertaa.

Starttasimme jostain sijalta 27 ja kaikkiaan mukana oli yli 50 tiimiä, viisi ensimmäistä oli tehdastiimejä ja viisi seuraavaa satelliitti –tiimejä. Lähtöpaikalla ei näissä kisoissa ole juuri väliä kunhan muuten on vauhti kunnossa. Nousimme koko kisan ajan sija sijalta ja maaliin saavuimme sijalla 10. Voittaja tiimi Suzuki Endurance France #1 oli aivan omaa luokkaansa.

Olimme paras harrastetiimi ja kaikki olivat tyytyväisiä tulokseen. Harrastepohjalta pienellä rahalla ei parempaan tulokseen pääse kuin muiden epäonnella. Tiimi oli erittäin hyvä taktikoinnissa ja varikkotoiminnassa. Virheetön ajosuoritus ja eteenkin Itävallan kaverin nopeus vei meitä eteenpäin. Kaveri oli kyllä häkellyttävän nopea, hänkin ensi kertaa Endurance –kisoissa.

Täytyy sanoa, että kyllä oli kokemus. Ehdottomasti rankin kisa mitä olen koskaan ajanut. Matkaan sattui kaikki kelit kylmästä lämpimään ja sateesta kuivaan. Kisa alkoi kuivalla, mutta koko yön oli märkää ja kylmää, varsin mielenkiintoista. Ajoimme tunnin vuoroissa, minkä jälkeen oli tunti lepoa ja sitten tunti valmiudessa mikäli kuskia pitää vaihtaa.

Lepovuorossa ehti juuri syömään, laittamaan varusteet kuntoon ja nukkumaan puolituntia. Sitten taas työt kutsuivat. Viimeisillä vuoroilla oli paikat jo aika loppu, mutta silti piti vaan puristaa. Pitää kyllä nostaa hattua tälle hommalle, ei ole todellakaan helppoa. Telkkarista katsottuna vauhti ei näytä ihmeellisen kovalta, mutta samaa kyytiä pidetään kellon ympäri. Paikan päällä kaiken vasta tajuaa. Kärkitiimit ajavat kisanpituuteen nähden todella kovaa.

Homma on Ranskassa todella suosittua ja yleisöä riittää kymmeniä tuhansia. Jo pelkkä katsojana oleminen on varmasti elämys. Nuo patongin purijat ilmaisevat tunteensa näkyvämmin kuin me suomalaiset. Leirintäalueelta nousi raketteja, jokunen pyörä huuti aina rajoittajaa vasten ja kuulemma siinä samassa paloi pari autoakin. Kisoista otetaan kaikki irti niin radalla kuin sen ulkopuolellakin.

Kiitos tukijoilleni kun teitte matkan mahdolliseksi. Tulos on hyvä, mutta en ole tyytyväinen omaan ajooni. Parhaani tein, mutta vauhti ei tyydytä. Pyörä ei käynyt käteen mutta itävallan kaveri näytti, että silläkin pääsee. Kisa oli todella hyvää reeniä oman ajamisen kehittämistä varten, nyt näki hyvin omat heikkoudet ja tietää mitä on harjoiteltava. Homma oli todella hyödyllinen kokemus.

Ajoimme 720 kierrosta eli 3176km. Se tekee 1058km kuskia kohti. Renkaita meni 24paria ja polttoainetta yli 500 litraa. Vertailun vuoksi sanottakoon, että viimeisessä Motoparkin SM-lähdössä tuli 52 kilometriä.


« Edellinen sivu